Vaikka ensimmäinen kesätyöpesti Scansololla päättyi potkuihin, Markku Rinnasto ei malttanut pysyä pitkään poissa talosta. Vuosien varrella toimitusjohtaja on ehtinyt työskennellä Scansolon tuotannossa, kehitysinsinöörinä ja tehtaanjohtajana. Edelleen hän kiertää päivittäin tehtaalla, laskee tarjouksia yhdessä tekijöiden kanssa ja hyppää tarvittaessa itsekin sorvin ääreen.
– Tänä kesänä pääsin tuotantoon auttamaan pariksi päivää, eikä tullut edes reklamaatioita, Scansolon toimitusjohtaja Markku Rinnasto aloittaa hyväntuulisesti.
Metalliala tuli Markulle tutuksi jo lapsena. Vähässäkyrössä paappa ja setä korjasivat maatilalla koneita, ja Markku sai seurata vierestä hitsaamista ja kaikenlaisia kunnostustöitä. Isän kanssa polkupyörien korjaaminen ja ”kaikenlainen pikkuvärkkäily” tuli tutuksi jo nuorena.
Yläasteella hän pääsi ensimmäistä kertaa sorvaamaan.
– Kun sain ensimmäisen pistepuikon tehtyä, siitä se kipinä taisi lähteä, Markku muistelee.
Yhteishaussa suunta oli selvä: metallialalle oli päästävä. Ennen ammattikoulua Markku pääsi vielä 1990-luvun lopulla kesätöihin Scansololle. Ensimmäinen työrupeama ei kuitenkaan mennyt aivan nappiin:
– Minulle sattui pikkutapaturma ja olin kai muutenkin vähän vetelä. Sain samana kesänä potkut, Markku naurahtaa.
Syyslomalla hän soitti kuitenkin Scansolon silloiselle toimitusjohtajalle Ari-Pekka ”Aape” Bergendahlille ja kysyi, pääsisikö uudelleen töihin.
Sen jälkeen Markku teki Scansololla viikonloppuja ja lomia armeijaan asti. Tuotannossa tulivat tutuiksi niin sorvaus kuin jyrsintäkin.
Aapen ehdotus muutti uran suunnan
Melko pian armeijan jälkeen Markku jatkoi opintojaan ja valmistui kone- ja tuotantotekniikan insinööriksi. Välillä hän työskenteli kesän Wärtsilässä, mutta huomasi viihtyvänsä paremmin vanhassa:
–Täällä työt vaihtuvat, ja porukka auttaa tarvittaessa toisiaan ja huolehtivat töiden sujumisesta. Jos aikataulu kiristyy, työntekijät huolehtivat itse siitä, että työt saadaan tehtyä. Pidän siitä, että meillä osataan joustaa ja ottaa vastuuta itsenäisesti, Markku summaa.
Markku palasi Scansololle ensin kehitysinsinööriksi ja työskenteli myös tuotannon esihenkilötehtävissä. Välillä tie vei muutamaksi vuodeksi toisaalle, kunnes Aape soitti.
– Luulin, että puhelu liittyy yhteistyöhön. Sitten hän pudottikin pommin ja kertoi haluavansa itse vähän himmata työrintamalla ja pyysi minua vetämään Scansoloa, Markku muistelee.
Markku aloitti Scansolon tehtaanjohtajana kesäkuussa 2013. Neljä vuotta myöhemmin Aapen sairastuminen muutti tilanteen kuitenkin nopeasti, ja äkkiä edessä oli toimitusjohtajan tehtävä.
– Aape ja Teija tarjosivat paikkaa. Kyllä sitä piti pari iltaa miettiä. Olen metallimies henkeen ja vereen, ja niistä karvoista on vaikea päästä irti.
Lopulta ratkaisu tuntui kuitenkin luontevalta:
– Tunsin talon, ihmiset ja tekemisen. Olin ollut täällä tuotannossa ja esihenkilönä, ja porukka tuntui ottavan minut hyvin vastaan, kun tulin takaisin.
Parhaat ratkaisut keksitään yhdessä
Markun työpäivään mahtuu esimerkiksi tarjouslaskentaa, myyntiä, hankintaa, tuotannon kehittämistä sekä kone- ja laiteinvestointeja.
Scansolon organisaatiorakenne on tarkoituksella matala: turhia väliportaita ei ole, jotta johto pysyy lähellä tuotantoa. Markulle se tarkoittaa sitä, että hän on päivittäin tehtaalla, kiertää tuotannossa ja pysähtyy juttelemaan työntekijöiden kanssa. Kaikkea ei myöskään tarvitse onneksi ratkaista yksin:
– Välillä asiakkaalta tulee tarjouskysely, johon en itse pysty sanomaan juuta enkä jaata. Silloin menen keskustelemaan koneistajien kanssa.
Juuri tällaisissa tilanteissa näkyy Markun mukaan työn parhaat puolet. Parhaimmillaan se näkyy arjessa siten, että joku pysäyttää hänet käytävällä ja kertoo, että ”me porukalla mietittiin uutta parannusta”.
– Siitä tulee aidosti hyvä mieli, kun yhdessä löydetään ratkaisut, saadaan kauppa ja lopulta toimitetaan osat asiakkaalle onnistuneesti. Työntekijät puhaltavat oikeasti yhteen hiileen.
Ammattilaiset tarvitsevat laatukoneet
Pitkät työsuhteet kertovat omalta osaltaan siitä, että Scansololla viihdytään. Yrityksen ensimmäinen työntekijäkin on edelleen yrityksessä ja jää sieltä aikanaan eläkkeelle.
– Kun meillä on tällaisia ammattilaisia töissä, meidän tehtävämme on huolehtia siitä, että heillä on hyvät koneet ja laitteet, joilla saa tehdä työnsä hyvin.
Myös siksi Scansololla investoidaan jatkuvasti automaatioon.
– On väärä pelko, että automaatio söisi työpaikkoja, sillä meillä käy päinvastoin. Työntekijät kouluttautuvat ja osaaminen kehittyy, mikä mahdollistaa meille myös vaativammat työt.
Vaikka metallia on työstetty iät ja ajat, ala kehittyy jatkuvasti. Scansolo on tekoälyn käytössä ottanut jo ensimmäisiä askeleita. Tuotannossa sitä käytetään esimerkiksi ohjelmointiin, työstöön ja vikadiagnostiikkaan liittyvien kysymysten tukena. Markku itse käyttää sitä muun muassa strategia- ja visiotyöhön.
Nuoria kiinnostaa konepajan arki
Koneistusala tarvitsee kuitenkin uusia tekijöitä tulevaisuudessa. Kun kutsu käy, Markku lähtee mielellään kertomaan alasta myös koululaisille:
– Nuoret kysyvät todella hyviä kysymyksiä koskien esimerkiksi palkkaa, työpäivien sisältöä ja työskentelyolosuhteita, kuten esimerkiksi onko täällä kuuma vai kylmä ja mihin valmistamamme osat oikein menevät.
Vaikka työ muodostaa oleellisen osan arjesta, vapaa-ajallekin on jäätävä tilaa. Kun kotiin on päästy ja päivän kuulumiset vaihdettu perheen kanssa, työasiat jäävät nopeasti Markulla taka-alalle. Vapaa-ajallaan hän tonkii puutarhassa rikkaruohoja ja lenkkeilee koirien kanssa. Jos työasiat toisinaan meinaavatkin seurata kotiin asti, ympärivuotinen lavatanssiharrastus kumppanin kanssa pitää kyllä huolen siitä, että viimeisetkin työtehtävät karisevat mielestä.
Kiinnostaako sinua pitkä työura luotettavassa ja vakaassa yrityksessä? Siinä tapauksessa Scansolo voi olla sinulle seuraava askel kehittyä ja kasvaa ammatissasi. Tule osaksi Scansolon tarinaa: www.scansolo.fi/toihin-meille